Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli

Tässä on tapahtunut niin paljon kaikkea mukavaa, että nuo kuvat kertokoot enemmän kuin tuhat sanaa. Olen nähnyt Tiinaa ja Eliseä kovasti ja aionkin kohdata uudenvuoden heidän kanssaan, kun matka Kauhavalle Heinin luo ei onnistukkaan. Odotan kovin paljon maanantaina, uuttavuotta ja tammikuuta. Leffaan, syömään, kaikkea kivaa ja mukavaa Elisen ja Tiinan kanssa, nauretaan itsemme kipeiksi, sitten Nelli tänne viikonlopuksi. Tyttöaikaa viettämään. Ensiviikosta tulee paras aikoihin. Jouluna paketeista kuoriutui yllätykseksi kaikki mitä muisti listassa olevan toiveet ja vähän enemmän. Uudet vaatteet ovat aina tervetulleita ja miksei hiuskiharrinkin. Vaikka H&M housujen kokologiikka on raivostuttavaa. Tuntuu että oon viimeviikkojen aikana vahvistunu paljon. Voi olla että toivo uudesta vuodesta luo sen harhan, tai sitten se on totta. Tanssin keskellä huonetta ympäri, ympäri ja nauran varjolleni joka pyörii kanssani. Valo lankeaa sen ylle ja voin sanoa olevani onnellinen. Viimevuonna tähän aikaan tuntui samalta. Mutta se kumpusi jostakin muusta, tämä kumpuaa minusta.Mä onneni nään olemassa tässä,nyt ja se pulppuaa!Olen olemassa. Aloitin päiväkirjan ja siinä kiehtoo se että se on minun, kenenkään muun ei tarvitse nähdä sitä, ellen itse halua. Voin kirjoittaa sinne mitä tahansa, koska se kaikki on minun. Ikävä vain sekoittaa välillä päätä, onneksi ensikuussa pääsen vetämään keuhkot täyteen sitä ilmaa jota minut on luotu hengittämään. Olen saanut viikkojen aikana selkeän ajatuksen siitä mitä mun elämässänijosseminustaonkiinnitulee tapahtumaan seuraavan 2vuoden aikana. Se on ihanaa. Tietää mitä tehdä ja tuntea että oikeasti voi jopa saavuttaa nuo unelmat. Ja sitten välillä uppoudutaan vaaleanpunaisiin unelmiin. Monet kertyneet asiat ja väsymys kirjoittaa nyt tästä tekstistä näin sekavaa. Höh. Ehkä menen nukkumaan. Heihei.

ps. instagram: clarissanasu

Mä tahdon juosta täältä pois aamukasteessa, mä tahdon vielä vapauden tuntee hiuksissa

Vietettiin tuplasynttäreitä Tiinalla ja puoliksi Elisellä. Nasupehmolelu ja mielenkiintoiset kuvat joita kukaan ei varmaankaan näe ikinä. Syystä. Koiranpurema ja pelko liikkua. Joten mennäänhän pyörien kanssa puskista. Minttujätski ja ranskikset on hyvää ja lastenohjelmat kuten Toni Antroni ja Tuttiritari. Lapsena ne oli oikeesti parempia. Moni asia oli. Naamiaiset/muotinäytös, hyvää musiikkia ja naurua. Nauraminen on kivaa, se on kuin sähkövirtaa joka kulkeutuu koko kehon läpi. Mielenkiintosta läppää ja mandariinejamandariinejamandariineja. Kello onkin juttelemisen ajalta viisi aamulla ja ehkä nukutaan. Uusi sänky ja kaikki on mukavaa. 7.12. uudestaan, vai mitä?

 Viikolla mikään ei suju ja arkea on liikaa. Masentaa ja nukuttaa, onneksi on ystäviä. Viikko matelee ja juoksee samaan aikaan, miten se on mahdollista? Äiti räjäytti joulupommin meillä ja se ihanan joulunodotus alkaa.ja sitten muistaa kuinka tapahtumien ja valtava elämänmuutos- kierre alkoi viimejoulun päätöksestä.Pikkujoulut ja koko perhe ja muutaman sisaren parempi puolikas paikalla. Pikkulahjoja ja kaikki menee hyvin. On tosi onnellinen ja katsotaan hyviä jouluelokuvia. Tanssin kunnolla hyvän kappaleen tahtiin olkkarissa ja hymyilyttää. Tajuaa että kaksi viikkoa Tampereeseen ja on tyytyväinen, vaikka asiat jännittääkin. Joulukorttien kirjoitusta ja joululahjojen miettimistä. Tukka hyvin, kaikki hyvin. Tiinan mekkokin vielä. Joulukalenterin eka luukku ja kalmariunet. Nyt alkaa rento joulukuun lukkari ja enää 19päivää joulujuhlaan. Ja sitten paljon odotettu loma. Onneksi on olemassa myös Haloo Helsinki.