Meillä ei oo pienintäkään aikomusta mennä vielä nukkumaan, ei nuorena tarvitse nukkua, eihän?

Vaikka mulla alkaakin koulu vasta kahen viikon päästä, loma alkaa olla ohi. Muilla alkaa koulut. Se on ohi. En tahdo myöntää sitä. En voi myöntää sitä, enkä aio. Jos myönnän sen, tapan viimeisenkin hivenen siitä ihanasta ajatuksesta, että kesä ei lopu ikinä. Juuri tämä kesä ei saisi loppua ikinä. Olen saanut niin paljon ihania uusia ystäviä ja vanhoista on tullut entistä rakkaampia. Otin kehooni kuvan joka pysyy siinä loppuelämäni. On tuntunut hyvältä, erittäin pahalta, surulliselta, iloiselta, sekavalta, vihaiselta ja uskomattomalta. Olen tehnyt ja kokenut paljon. Lopullisia ja loputtomia asioita. Enemmän kuin yhtenäkään kesänä ikinä. Ja silti, enemmänkin olisi saanut tapahtua. Olen myös muuttunut paljon. Kesällä olen elossa, henki kulkee helpommin ja paremmin. Onneksi ystävät säilyy vaikka tämä kesä ei ehkä säily. Onneksi minulla on kuvat ja muistot, Itken tehdessäni tätä postausta. Voisin elää viimeisimmät hetket uudestaan ja uudestaan. Olen myös tällä hetkellä onnellisempi ja surullisempi kuin koko kesänä. Hassua. Toivottavasti onnellisuus voittaa. Voittaahan se.

Koffin puisto pikkuhiljaa
tyhjenee mut meillä ei oo
pienintäkään aikomusta
mennä vielä nukkumaan
ei nuorena tarvitse nukkua
eihän?

Me ollaan aivan fiiliksissä
Leevi and the Leavingsistä
patterit on loppu mutta
saamme vielä kuulla että
räntää ja rakeista verta rakkain
vielä sataa rakkain

Me elämme viimeistä kesää
elämme viimeistä kesää

Mä en ole sinun etkä
sinä ole minun mutta
jos katsot ihan tarkkaan
Hietalahden rantaan
tuo risteilijä on valmis
kohta

Minun pääni sinun sylissäsi
on kaikki sinun sylissäsi
kuuntelen sun hengitystä
missähän me ollaan
kuusikymmentäneljä-vuotiaina
täälläkö ollaan silloin?

Me elämme viimeistä kesää
elämme viimeistä kesää

Kuuntele kuinka sieluni laulaa, outoja musisoi
Kuuntele kuinka meret pauhaa, harjuilla huminoi
Me elämme viimeistä kesää
elämme viimeistä kesää

 Koffin puisto pikkuhiljaa
tyhjenee mut meillä ei oo
pienintäkään aikomusta
mennä vielä nukkumaan
ei nuorena tarvitse nukkua.
Olavi Uusivirta-Viimeinen kesä